Muuttuvat oppimisympäristöt -kurssilla esiteltiin eri näkökulmia oppimisympäristö ajatteluun. Tässä blogissa on esitelty näkökulmista jo fyysinen, paikallinen, sosiaalinen ja tekninen, joten tällä kertaa vuorossa on pedagogis-didaktinen. Lähestys pedagogis-didaktista oppimisympäristöajattelua tarkastelemalla vaihtoehtopedagogioita. Itseäni on jo pitkään kiehtoneet erilaiset vaihtoehtopedagogiset suuntaukset, jotka panostavat oppimisympäristöihin erilaisten pedagogisten ja didaktisten valintojen avulla. Suomessa tunnetumpia lienevät Steiner- ja Montessoripedagogiikka, mutta keskityn tässä postauksessa vain ensin mainittuun.
Sain ensikosketuksen steinerpedagogiikkaan aikakauslehden artikkelin kautta. Jutussa esiteltiin steinerpäiväkotia ja kerrottiin arjen kiireettömyydestä, luomuruoasta ja steinerleluista. Ihastuin ajatukseen kodinomaisuudesta, omaleimaisesta sisustuksesta ja lasten lämminhenkisestä kohtaamisesta. Tuolloin en vielä ollut opiskellut kasvatustieteitä, eikä minulla ollut kokemusta päiväkodeista.
Aloitettuani avoimen yliopiston opinnot kansanopistossa, valitsin vaihtoehtopedagogiikkoja käsittelevän kurssin, koska kiinnostus aihetta kohtaan oli herännyt aiemmin. Kurssilla pääsin tutustumiskäynnille steinerpäiväkotiin ja aiemmin artikkelista saamani mielikuva lämminhenkisestä pedagogiikasta vahvistui. Mietin pitkään hakemista Snellman-korkeakouluun, mutta korkeat lukukausimaksut ja varsin suppeat työllisyysnäkymät ajoivat minut kasvatustieteen yliopisto-opintojen pariin.
Kiinnostus kuitenkin säilyi pitkään opintojen aikana. Aihetta tutkiessani internetistä, aloin löytää paljon kritiikkiä muun muassa biodynaamista viljelyä ja antroposofiaa kohtaan. Myös klikkiotsikot steinerkoulujen ja -päiväkotien tuhkarokkoepidemioista kauhistuttivat - voiko noin iso joukko samanhenkisiä vanhempia jättää lapsensa rokottamatta ja ajaa lapsensa hengenvaaraan? Näistäkin huolimatta jokin steinerpedagogisessa ajattelussa kiehtoi.
Tällä kurssilla viimein ymmärsin, mikä vaihtoehtoisessa ajattelussa minuun vetosi: pedagogis-didaktinen oppimisympäristöajattelu. Steinerpedagogiikan didaktisissa valinnoissa tutustutaan asioihin käytännönläheisesti, tehdään projektityöskentelyä eri aiheiden parissa, arvostetaan ja harjoitetaan eri taiteen muotoja sekä annetaan lasten edetä omassa tahdissa ilman painostusta. Siinä on itse asiassa varsin paljon samoja elementtejä kuin nykyisissä opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmissa.
Vaikka nykyinen näkemykseni ei tue minkään vaihtoehtoisen pedagogiikan “täysimääräistä” käyttämistä, voisihan niistä kuitenkin poimia itseä miellyttäviä ajatuksia ja rikastaa sillä omia pedagogis-didaktisia ratkaisujaan.
Kuulostaa tutulta! Olen itsekin vaihtoehtopedagiikkojen luonnollisuuteen aina välillä ihastunut, mutta toisaalta törmännyt toisiin asioihin, joita en hyvin selkeärajaisissa systeemeissä ymmärrä tai joita pidän vaikeina. Opintojen myötä ja muuten elämänkokemusta kerättyä alan hahmottaa, ettei toiminnan arvo olekaan siinä, mitä suuntausta se noudattaa, vaan siinä mitä se sisältää. Omiin pedagogisiin ja didaktisiin ratkaisuihin voi sisällyttää monipuolisesti erilaisia itselle ja lapsille luontevantuntuisia toimintoja.
VastaaPoista